perjantai 18. maaliskuuta 2016

Hengissä ollaan ja nautitaan elämästä

Kyllä täällä vielä elämää on, enkä ole unohtanut blogia :) Paljon postauksia on tekeillä, joten kyllä ne tulee jossakin vaiheessa luettavaksi tänne. Päivät vaan menee niin käsittämättömän nopeasti ja on tuntunut, että blogitekstien kirjoittamiseen ei ole ollut aikaa...tai no, joinakin päivinä olen vaan ollut todella saamaton tai olen halunnut nauttia ihan muista asioista kuin tietokoneen ääressä hartiat jumissa istumisesta, kuten esimerkiksi tuosta ihanasta keltaisesta pallerosta taivaalla :) Välissä oli myös tytön talviloma, jolloin nautittiin kiireettömistä aamuista ja touhukkaista päivistä, joten tekemisen puutetta ei ole ollut. Ja kun teen tätä ainakin toistaiseksi enemmän omaksi huvikseni, niin en halua ottaa tästä mitään ylimääräistä stressiä, enkä halua nipistää aikaa esimerkiksi yöunista, mikä olisi kyllä helppo tapa saada niitä "lisätunteja" päivään. Arvostan kuitenkin unta nykyään niin paljon, että en useinkaan ole enää valmis luopumaan kunnon yöunista.

Vielä joskus vuosi sitten olisin tosiaan varmaan kirjoittanut blogitekstejä illalla lasten mentyä nukkumaan ja voin kuvitella, että olisin helposti valvonut koneen ääressä yömyöhään. Olen aina ollut iltavirkku ja opiskeluaikoinakin tuntui, että sain eniten aikaiseksi vasta vuorokauden viimeisinä (ja ensimmäisinä) tunteina, mutta silloin sain useammin myös nukkua pidempään. Tosin ei se valvominen välttämättä hirveän järkevää ollut elimistön ihanteellisen toimimisen kannalta, mutta kyllä silloin jaksoi porskuttaa eteenpäin ihan eri tavalla kuin nykyään vaikka vähän vähemmilläkin unilla. Nyt, kun herätys on arkiaamuina ennen puolta seitsemää ja viikonloppuinakin viimeistään puoli kahdeksalta, en vaan pystyisi jatkuvasti valvomaan yömyöhään, enkä haluaisikaan, koska tiedän, ettei se olisi hyväksi minulle. Sitä paitsi nukkuminen on oikeastaan aika ihanaa :)

Unta käsittelevässä postauksessa asetin itselleni tavoitteeksi nukkua enemmän ja parempilaatuista unta, ja aika hyvin olen tässä onnistunutkin. Pyrin edelleen siihen, etten mene suoraan minkään tv- tai tietokoneruudun edestä nukkumaan, koska olen lukuisia kertoja saanut todeta sen, että silloin en vaan yksinkertaisesti pysty yleensä nukahtamaan nopeasti ellen ole ihan SUPERväsynyt. Siispä menen vähän ennen nukkumaanmenoa lukemaan jotain kirjaa ja joskus jopa 10 minuuttia voi riittää rauhoittamaan mielen ja kropan niin, että väsymys alkaa painaa, mutta toisinaan saatan lukea 30-45 minuuttiakin. Ja helpomman nukahtamisen lisäksi myös nukun paremmin, kun olen saanut rauhoittua kunnolla. 

Ja kuinka nautinkaan siitä, että saan nykyään nukkua kokonaisia öitä. Kuten on tullut jo joskus aikaisemmin mainittua, meidän lapset ei ole koskaan ollut mitään unelmanukkujia ja vielä tohon vuodenvaihteeseen asti meidän 3,5-vuotias heräili enemmän ja vähemmän säännöllisesti kerran tai pari yössä, mutta nyt poika vihdoin nukkuu pääsääntöisesti kokonaisia öitä. Kuitenkin valehtelisin, jos väittäisin, että heti herätyskellon soidessa tuntisin itseni superpirteäksi ja levänneeksi. Kyllä siinä menee muutama minuutti, että saan silmät kunnolla auki ja päivän käyntiin, mutta muutama hyvä aamurutiini antaa kyllä potkua päivän aloitukseen ja sen hyvin nukutun yön huomaa sitten siinä, että olo on ihan eri tavalla virkeämpi ja energisempi päivän aikana kuin huonon yön jäljiltä. Vaikka jo nyt yleinen energiataso onkin aikaisempaa parempi, haluaisin kyllä kokea vielä sen, että heti herätessä olisi todella energinen ja levännyt olo. Onkohan se edes mahdollista tällaiselle perusaamu-uniselle tyypille...? Joka tapauksessa kyllä herääminenkin on tällä hetkellä helpompaa pelkästään siksi, että aamut alkaa olla valoisia. Ai että mä rakastan sitä, kun heti alakertaan tullessa luonnonvalo tulvii sisään ikkunoista. Kevät

Nauttikaahan auringosta ja pysykää kuulolla. Kyllä tänne blogiinkin sitä elämää alkaa taas tulla :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti