tiistai 29. joulukuuta 2015

Aktiivisuutta tiedossa

Tämä blogi on lähtenyt käyntiin melkoisen verkkaisesti monestakin syystä, mutta se ei tarkoita sitä, että taustalla ei tapahtuisi mitään, päinvastoin. Ihan ekoina viikkoina lähinnä tutustuin bloggerin toimintoihin ja viilasin blogin ulkonäköä. Ei ollut muuten ihan mikään piece of cake muokata kaikenmaailman pikkujuttuja, jotka häiritsivät sisälläni asustelevaa pientä perfektionistia ;) Lisäksi suunnittelin postausaiheita ja kirjoittelin myös joitain raakaversioita tulevista teksteistä. Sitten alkoikin joulukiireet ja jätin blogin suosiolla hautumaan. Mutta nyt kun joulu on takanapäin, alkaa ajatukset suuntautua jo arkirutiineihin ja tarkoitus on herätellä blogi eloon ihan kunnolla. 

Meidän ekaluokkalaisella on kuitenkin lomaa vielä loppiaiseen asti ja yksi reissukin on tiedossa ennen arkeen paluuta, joten lomaillaan nyt vielä rauhassa reilu viikko ja sitten alan aktiivisesti toteuttaa visiotani tämän blogin suhteen. Ja se tarkoittaa myös oman henkilökohtaisen hyvinvointiprojektini käynnistymistä todenteolla eli aktiivisuutta on tiedossa monella saralla.

Jouluisten tunnelmien myötä leppoisaa loppuvuotta!



perjantai 27. marraskuuta 2015

Taistelu väsymystä vastaan - Osa 1: Unta palloon

Aiemmassa postauksessa kerroin siitä, että herääminen on ollut viime aikoina kamalaa ja haluan eroon väsyneestä olosta. Pimeys ei yhtään helpota väsymystä ja herääminen on kahta kauheampaa, kun aamuisin ikkunoista ei tulvi ihana luonnonvalo, mutta siitä huolimatta nyt lähdetään taistelemaan väsymystä vastaan. Väsyneen olon taustalla voi olla ja usein onkin useita tekijöitä. Uskon kuitenkin, että jos ihmisiltä kysyttäisiin väsymyksen syytä, useimmiten vastaus olisi huonosti nukuttu yö tai liian lyhyet yöunet. Uni onkin yksi tärkeimmistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja olen alkanut kiinnittää omaan nukkumiseeni huomiota yhä enemmän. Siispä ensimmäinen keino taistelussa väsymystä vastaan ja kohti parempaa hyvinvointia on panostaa unen laatuun sekä sopivaan määrään.

Uni on omalla kohdallani ollut se asia, jota en ole aikaisemmin juurikaan huomioinut paremman hyvinvoinnin tavoittelussa. Itse asiassa uni on enemmänkin ollut se juttu, josta olen jopa nipistänyt lisää aikaaiviini. VIRHE! Uni pitäisi olla prioriteettilistalla kärkisijoilla ellei jopa ihan ensimmäisenä, koska univajeinen elimistö ei todellakaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Unen aikana elimistö palautuu rasituksesta ja uusiutuu, kun taas univaje aiheuttaa ongelmia. Univaje tuntuu ensisijaisesti väsymyksenä, mutta se vaikuttaa koko kehoon. Univaje vaikuttaa aineenvaihduntaan ja heikentää puolustuskykyä ja univajeen vuoksi matala-asteinen tulehdus lisääntyy, mikä saattaa olla osallisena erilaisten sairauksien kehittymisessä. Oppiminen sekä muistaminen vaikeutuu, vireystila laskee ja stressihormoni lisääntyy, jos uni ei ole riittävää. Lisäksi univaje hankaloittaa myös painonhallintaa. Kaiken tämän taustalla on oikeastaan hormonitasapaino, jonka univaje sotkee. Suosittelen lukemaan Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino -kirjan, joka on suhteellisen selkokielinen opus aiheesta ja on auttanut ainakin minua ymmärtämään elimistön toimintaa paljon paremmin.

Vaikka edellä ei ole edes kaikkia univajeen negatiivisia vaikutuksia, niin jo näissä on mielestäni riittävästi perusteita laittaa uniasiat kuntoon. Nukkuminen voi tuntua tylsältä keinolta lisätä hyvinvointia, mutta kaikki muut asiat sujuvat taatusti helpommin ja tuloksiakin tulee nopeammin, jos uni on kunnossa ja mieli ja kroppa levännyt. Ja luulenpa, että hyvin nukkuneena me kaikki olemme huomattavasti mukavampia tyyppejä läheisillemme :)

Ehkä nukkuminen ei ihan jokaista ongelmaa ratkaise, mutta ainakin melkein jokaisen ;)

Aikuisten unentarve vaihtelee, mutta suurin osa ihmisistä tarvitsee keskimäärin 7-9 tuntia unta. Henkilökohtaisesti kuulun siihen ryhmään, joka tarvitsee kunnolla virkeään oloon aikalailla sen 8 tuntia. Itse olen aina ollut iltavirkku ja valvon helposti liian myöhään, mikä auttamatta kostautuu seuraavana päivänä väsyneenä olona, jos (tai kun) aamulla ei ole mahdollista nukkua pidempään. Lisäksi, kun kumpikaan meidän lapsista ei ole koskaan ollut mitään unelmanukkujia, omat uneni ovat olleet jo monta vuotta enemmän tai vähemmän katkonaisia, vaikkakin pahin tilanne on toki jo aikaa sitten mennyt ohi.

nä syksynä, kun tytär aloitti koulun, omaankin päivärytmiin on ollut pakko tehdä muutoksia. Taksi hakee tytön klo 7.20 ja aamupala pitää olla syötynä ennen sitä, joten nykyisin oma herätykseni on 6.30. Jotta saisin sen 8 tuntia unta, nukkumaan pitäisi mennä klo 22.30 tai oikeastaan jo vähän aikasemmin, kun nukahtamiseen kuitenkin menee pieni tovi. Ja se on tälle iltavirkulle todella vaikeaa! Tosin, kyllä nuo aikaiset herätykset on tehtävänsä tehnyt ja nykyään illalla väsyttää yleensä jo sen verran paljon, ettei enää tule ihan samalla tavalla kukuttua yömyöhään kuin joskus aikaisemmin, mutta silti kun lapset on nukahtaneet ja saa rauhassa tehdä omia juttuja, niin monesti se väsymyskin vähän unohtuu ja yhtäkkiä kello onkin jo ties mitä...ja aamulla väsyttää. 

Monet tekijät voivat vaikuttaa nukahtamiseen ja unen laatuun. Iltarutiineilla on suuri merkitys siihen, miten nukahdamme ja nukumme. Hyvin yksinkertaiset asiat voivat auttaa nukkumaan paremmin ja syvempää unta. Seuraavassa käyn läpi keskeisimpiä keinoja, joita kannattaa kokeilla, jos mielii nukkua laadukkaampaa unta.

Kahvin juontia ilta-aikaan kannattaa välttää, sillä kahvin sisältämän kofeiinin vuoksi elimistön voi olla hankalaa rauhoittua. Olisi hyvä, jos kahvia ei joisi enää klo 16 jälkeen. Tällöin kofeiini ehtii poistua elimistöstä ennen nukkumaanmenoa. Toki tässäkin on yksilöllisiä eroja ja kaikilla kofeiini ei vaikuta samalla tavoin, mutta yleisohjeena kofeiinia on kuitenkin järkevää välttää ilta-aikaan.

Pari tuntia ennen nukkumaanmenoa valaistusta kannattaa himmentää, jotta elimistö alkaa tuottaa unihormoni melatoniinia, joka auttaa nukahtamaan ja edistää unen laatua. Televisio ja muut elektroniset laitteet tulisi sammuttaa ajoissa, eikä sähköposteja tai facebookia kannata tarkistaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Viimeistään tunti ennen nukkumaan menoa olisi hyvä rauhoittua tekemään muuta kuin jonkun ruudun tuijotusta. Tässä on ehkä suurin henkilökohtainen haasteeni iltarutiineissa, koska kun saa lapset illalla nukkumaan, niin on vaan jotenkin niin ihanaa lysähtää sohvalle "nollaamaan päätä" televisiota katsellen tai tabletilta blogeja tai muita juttuja lueskellen. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että noiden ruutujen sulkeminen auttaa ainakin mua nukahtamaan helpommin ja nukkumaan paremmin. Itse olen tosiaan huomannut, että jos menen nukkumaan suoraan jonkun ruudun edestä, on se sitten tv, tabletti tai älypuhelin, niin nukahtaminen on usein vaikeaa. Pyörin ja hyörin sängyssä hyvinkin pitkään ennen kuin saan unenpäästä kiinni. Mutta jos teen ennen nukumaanmenoa jotain rauhallista, nukahdan paljon nopeammin. Mulla oli jo tuossa muutama viikko sitten sellainen jakso, että viimeistään puoli tuntia ennen varsinaista nukkumaanmenoa, menin kevyesti valaistuun makuuhuoneeseen lukemaan ja väsymys tuli ikäänkuin itsekseen ja oli jotenkin ihanaa mennä nukkumaan, mutta nyt viime aikoina olen taas lipsunut tuosta tavasta ja on tullut istuttua television ääressä ihan liian myöhään. Olen kylläkin huomannut, että jo vartin rauhoittuminen auttaa asiaan, vaikkei se nyt ihan optimaalisin tilanne vielä olekaan, mutta voisin nyt alkaa taas kiinnittää tähän tapaan huomiota ja aloittaa edes siitä vartista. Positiivisen vaikutuksen huomaa kyllä nopeasti ja sitten sitä meneekin jo mielellään aikaisemmin lukemaan ja nukkumaan.

Kuvakollaasin kuvat täältä: 1, 2, 3, 4

Kuvittelin aikaisemmin, että ei ole väliä, mihin aikaan nukkuu, kunhan nukkuu riittävästi, mutta lukemani mukaan ennen puolta yötä nukuttu uni on erityisen tärkeää palautumisen kannalta. Tähän yritän nyt panostaa, koska haluan kokeilla, miten se vaikuttaa omaan olooni, jos menen oikeasti ajoissa nukkumaan. Tällöin pystyn myös turvaamaan sen oman riittävän unen määrän. Ihanne olisi se, että unirytmi olisi joka päivä sama, mutta luulenpa, että siinä on liikaa haastetta itselleni, joten otan nyt aluksi tavoitteeksi sen että menen arkipäivinä sänkyyn lukemaan viimeistään klo 22, jotta nukahtaisin klo 22.30. Silloin saisin nukkua 1,5 tuntia ennen puolta yötä ja kun herätys on klo 6.30, ehtisin nukkua yhteensä sen tarvitsemani 8 tuntia.

Raskas liikunta kovin myöhään illalla saattaa aiheuttaa sen, että elimistö käy ylikierroksilla ja nukahtaminen vaikeutuu ja se voi myös heikentää unta. Raskasta liikuntaa olisi hyvä välttää vähintään pari tuntia ennen nukkumaan menoa. Rauhallinen liikunta (varsinkin ulkona raittiissa ilmassa) tai venyttely sen sijaan voivat edesauttaa nukahtamista sekä unen laatua. Mulla on yhtenä arki-iltana kohtuullisen myöhäinen ja rankka treeni, kun käyn BodyCombatissa, joka päättyy klo 20, mutta en ole kokenut, että se haittaisi nukahtamista. Tosin en kyllä tuon myöhäisempää treeniä kuitenkaan haluaisi, koska voin hyvin kuvitella, että jos palautumisaika jää liian lyhyeksi ennen nukkumaan menoa, niin unen saanti voisi olla hankalaa.

Hyvän unen takaamiseksi myös makuuhuoneen sisustukseen ja muihin olosuhteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Makuuhuoneen olisi hyvä olla hieman muita huoneita viileämpi ja mahdollisimman pimeä. Meillä on valoisaan aikaan kaikissa makuuhuoneissa pimennysverhot ja ero rauhoittumisessa ja nukahtamisessa on todella selkeä niin mulla itselläni kuin lapsilla. Olisi hyvä, jos makuuhuoneessa ei olisi mitään elektroniikkaa, eikä mitään pieniäkään valonlähteitä. Lisäksi huoneen yleinen siisteys ja miellyttävyys auttavat rauhoittumaan ja lisäävät levollisuutta.

Viime aikoina useammasta lähteestä on tullut vastaan kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen.  Vaikka joinakin päivinä voi tuntua siltä, että kaikki on huonosti, useimmiten tilanne ei oikeasti olekaan niin huono. Monista asioista tulee helposti itsestäänselvyyksiä ja kiitollisuuspäiväkirjan yhtenä tavoitteena on oppia olemaan kiitollinen myös niistä pienistä ja yksinkertaisista asioista, jotka loppupeleissä onkin ehkä jopa niitä suurimpia juttuja. Kiitollisuus lisää positiivisia tunteita ja lieventää stressiä ja täten auttaa nukkumaan paremmin ja levollisemmin. Onhan paljon mukavampaa mennä nukkumaan, kun on tietoisesti miettinyt, mi hyvää elämässä on. Olen muutaman kerran kirjoittanut kiitollisuuspäiväkirjaa, mutta nyt aion ottaa tämänkin tavan käyttöön säännöllisesti.  

 Kuva täältä

Lopuksi kehottaisin vielä kiinnittämään huomiota iltapalaan, jonka ihanteellisesta sisällöstä on varmasti monia mielipiteitä. Lukemani ja kokemani perusteella kohtuullinen määrä hitaita hiilihydraatteja sekä proteiinia on hyvä kokonaisuus unen kannalta. Esimerkkinä kaurapuuro raejuustolla ja marjoilla tai munakas ja kasviksia. Lisäksi ravintolisillä on mahdollisuus parantaa unta, mutta ne ovat nimensä mukaisesti vain lisiä, joten niillä ei voi korvata oikeanlaista ravintoa. Itselläni on unta parantavista ravintolisistä kokemusta vain magnesiumista, jonka olenkin huomannut vaikuttavan positiivisesti omaan uneeni ja täten se kuuluu säännöllisesti käytössäni oleviin ravintolisiin. Ravintoasioita ja myös ravintolisiä käsittelen tarkemmin vielä tulevissa postauksissa.

Näillä eväillä voi saada jo suuria muutoksia aikaan, joten taistelu väsymystä vastaan alkakoon.

Hyviä öitä teille jokaiselle!

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Hyvä aamiainen on paras mahdollinen startti uuteen päivään

Aikomukseni oli kirjoittaa ihan toisesta aiheesta tänään, mutta Facebookissa tuli eilen vastaan ajatuksia herättävä julkaisu. Tämän blogitekstini otsikko on suora lainaus Arla Suomen julkaisusta, johon oli liitetty tämä kuva:


Ensimmäinen ajatus julkaisun nähdessäni oli, että nyt on kyllä teksti ja kuva pahasti ristiriidassa. Hyvä aamiainen todellakin on paras mahdollinen startti uuteen päivään, mutta kuvassa näkyvä aamiainen ei ole hyvää nähnytkään. Tai no, onhan siinä omena, mutta sillä ei pitkälle pötkitä. Croissant sisältää lähinnä paljon epäterveellistä rasvaa ja valkoista vehnää. Tavallisessa parin sadan gramman jogurtissa on sokeria suunnilleen 10 palan verran ja "mausteena" käytettyä marjaa tai hedelmää korkeintaan muutama gramma ja lisäksi sitten aromeja ja väriaineita. Hyvä aamiainenko muka?? Ei elimistö saa tuollaisesta aamiaisesta tarvitsemiaan ravintoaineita. Ei ihme, jos pian väsyttää ja vatsa kurnii nälästä, eikä olo ole muutenkaan energinen.

Mitä aamiaisella sitten pitäisi syödä? Olen itse inspiroitunut todella paljon Kaisa Jaakkolan kirjoista sekä hänen valmennusyrityksensä Optimal Performancen opeista ja ideologiasta. He suosittelevat asiakkailleen yleensä ensimmäisenä muutoksena proteiinin lisäämistä aamiaiselle. Viime talvena aloin itse miettiä enemmän omia aamupalojani, koska nälkä tuli jo reilusti ennen lounasaikaa ja tuntui, ettei olotila ollut muutenkaan paras mahdollinen. Uskoisin, että oma aikaisempi aamiaiseni oli aika tyypillinen suomalainen aamiainen eli seka- tai ruisleipää, pari leikesiivua, vähän juustoa ja kurkkua tai tomaattia. Kylkeen kuppi kahvia ja silloin tällöin myös lasillinen valmista tuoremehua. Joinakin päivinä söin puuroa hillolla tai jogurttia ja mysliä. Noiden aamiaisten proteiinipitoisuus oli hyvin alhainen.

Tutkimusten mukaan proteiinit mm. lisäävät kylläisyyttä, pitävät verensokerin tasaisempana, vähentävät makeanhimoa sekä parantavat keskittymiskykyä ja vireystilaa. Siispä lisäsin aamiaisilleni reilusti proteiineja ja muutos oli selkeä. Nälkä pysyy todellakin pois paljon pidempään ja kokonaisuudessaankin olotila on parempi. Ja aamiaista en jätä koskaan väliin, koska se taatusti kostautuu myöhemmin päivän aikana. Nälkäisenä on helppo tehdä huonoja valintoja ja huonoista valinnoista seuraa useimmiten myös huonompi olotila. Mutta nyt päästään vihdoinkin niihin konkreettisiin syömisiin eli mitä minä aamuisin syön.

Kaurapuuroa, raejuustoa ja reilusti tuoreita tai pakastemarjoja kauden mukaan.

Kasvismunakas ja lisukkeita fiiliksen ja jääkaapin sisällön mukaan.

Täysruisleipää tai siemennäkkäriä päällisineen ja lisäksi 1-2 keitettyä kananmunaa.

Joskus, kun aamulla on vähän enemmän aikaa saatan tehdä banaani-kauralettuja, joiden väliin laitan marjoja ja raejuustoa

Tuorepuuro (yleensä jogurttia/rahkaa, chiansiemeniä, kaurahiutaleita, loraus maitoa, ripaus sokeria ja reilusti marjoja yöksi jääkaappiin ja aamiainen odottaa valmiina).
Näillä eväillä, kahvimukillisella ja parilla vesilasillisella arkiaamuni useimmiten alkavat. Viikonloppuisin tykkään vielä lisäksi surauttaa mehulingolla tuoreista hedelmistä ihan oikean tuoremehun kyytipojaksi. Edelleenkin aamiaisistani löytyy parannettavaa. Esimerkiksi kaikilla aamiaisilla ei ole hyviä rasvoja ja lehtivihreäkin olisi hyväksi. Ehkä vielä jonain päivänä innostun vihersmoothieista... Joka tapauksessa tiedän, että omat aamiaisena ovat jotakuinkin aina todella paljon terveellisempiä kuin tuo Arlan julkaisussa oleva aamiainen.

Hyvällä aamiaisella jaksaa pitkään ja se auttaa pysymään hyvissä ruokavalinnoissa koko päivän, joten ei ole todellakaan yhden tekevää, mitä aamulla suuhunsa laittaa.

torstai 22. lokakuuta 2015

Lähtötilanteeni ja tavoitteeni

Vaikka ruokavalioni perusta on ollut pääpiirteiltään järkevä ja terveellinen siitä asti, kun tein oman elämäntapamuutokseni, niin siltikään en ole syönyt parhaalla mahdollisella tavalla ja on ollut kausia, kun on tullut syötyä enemmän tai vähemmän huonosti ja sen kyllä huomaa niin olossa kuin ulkomuodossa. Tosin pitkä matka on vielä siihen tilanteeseen, josta lähdin liikenteeseen reilut kuusi vuotta sitten, mutta jos jatkaisin samaa rataa, parin vuoden päästä tilanne voisi olla jo huonompi.


Viimeinen vuosi on ollut jotenkin ristiriitainen, kun toisaalta tietoni on karttunut todella paljon ja on herännyt myös se unelma auttaa muita ihmisiä voimaan paremmin, mutta silti en ole itse elänyt mitenkään kauhean mallikkaasti. Suoraan sanottuna koko hommahan kuulostaa ihan järjettömältä. Miten ihmeessä voisin auttaa muita, jos omakaan elämäni ei ole ihan kunnossa? Uskottavuutta se ainakin söisi. Mutta haluan todellakin saada omankin hyvinvointini ihan uudelle tasolle, joten aloitan siitä ja toivottavasti jossain vaiheessa saan auttaa myös muita ihmisiä kohentamaan hyvinvointiaan.

Mikä se oma lähtötilanteeni siis on? Mitään mittoja tai lähtötilannekuvia en ainakaan tässä vaiheessa aio julkaista, mutta tilanne on se, että monet vanhat vaatteet kiristää eli suoraan sanottuna ihan rehellistä läskiä on kertynyt jonkin verran pääosin tohon vatsan seudulle ja ahteriin. Lisäksi olen ollut tosi väsynyt, ihoni reistailee, yleisesti ottaen on vaan sellainen nuupahtanut olo ja makeat herkut ovat saaneet minusta aivan liian vahvan otteen (ja se onkin ehkäpä kaikkein suurin kompastuskiveni, joka vaikuttaa enemmän tai vähemmän kaikkiin "ongelmiini")

Entäs sitten ne henkilökohtaiset tavoitteeni? Ensisijaisesti haluan päästä eroon väsymyksestä. Kaikki muut tavoitteet tulee sitten sen jälkeen. Tosin kaikki tavoitteet linkittyvät toisiinsa, joten siinä mielessä näitä ei voi eikä tarvitsekaan varsinaisesti erotella, mutta haluan kuitenkin jollakin tavalla priorisoida näitä tavoitteitani ja koen, että tärkeintä juuri nyt on päästä eroon väsymyksestä. Tällä hetkellä herääminen on kamalaa. Tänäkin aamuna hosuin aikani herätyskelloa ennenkuin sain piipityksen sammumaan ja hoipertelin silmät ristissä alakertaan tekemään ekaluokkalaiselle aamupalaa. Kun saan aamulla itseni liikkeelle, niin väsymys helpottaa, mutta en todellakaan voi sanoa olevani täynnä virtaa ja pirteä koko päivän. Haluan herätä virkeänä ja pysyä virkeänä koko päivän.

Toiseksi, haluan eroon siitä tunteesta, kun vaatteet kiristää. Se on vaan ihan kamalaa! Okei joo, voisin mennä kauppaan ja ostaa isompia vaatteita ja päästä eroon ongelmasta helposti. Mutta en halua sitä helppoa ratkaisua ja kiristävän tunteen lisäksi tämä on myös ulkonäköasia. En ole tyytyväinen siihen ilmestykseen, jonka nään peilistä. Siispä tavoitteenani on hankkiutua eroon ylimääräisestä rasvasta ja saada tilalle vähän lihasta. I know, helpommin sanottu kuin tehty, mutta mulla ei ole kiire. En aio lähteä millekään kuukauden, kahden tai edes puolen vuoden superdieetille. Hiljaa hyvä tulee, kuten sanotaan :) Ja huomautan jo nyt tässä vaiheessa, että en tavoittele mitään fitnesskissan vartaloa, vaan tervettä ja sopusuhtaista vartaloa. En henkilökohtaisesti ihannoi sellaista lähes täysin rasvatonta kroppaa, jossa kaikki lihakset erottuu selkeästi. Toki lihaserottuvuutta saa olla sopivasti, mutta liika on liikaa omaan makuuni. Onneksi liian isoista lihaksista ei ole pelkoa, kun niitä nyt ei mitenkään vahingossa saa perustreenillä :D

Sitten on vielä ne mun iho-ongelmat. Olen atoopikko ja kärsinyt erinäisistä ongelmista koko ikäni. Kaikkein suurin ongelma on käsieni kuivuus. Jotkut käteni nähneet ihmiset ovat sanoneet, etteivät ole koskaan nähneet niin kuivia käsiä kuin mulla, joten sekin jo kertoo, ettei ole kyse mistään ihan pikkujutusta. Nyt tilanne on kyllä jo hieman helpottanut, mutta edelleen toivon, että saisin käteni vielä parempaan kuntoon ja uskon, että oikeanlaisella ravinnolla ja ravintolisillä voin siinä onnistua.

Näistä tavoitteista lähden liikenteeseen. Omassa päässäni on toki vielä tarkempia tavoitteita esimerkiksi omien mittojeni suhteen, mutta koska ne on kuitenkin toissijaisia ja tulee siinä muiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävien tavoitteiden rinnalla, en niitä esittele tässä sen tarkemmin. Lisäksi on asioita, jotka ovat samalla sekä tavoitteita että keinoja päästä jo edellä mainittuihin tavoitteisiin, kuten esimerkiksi unen laadun parantaminen ja ruokavalion muuttaminen entistä laadukkaammaksi, joten niistä lisää sitten myöhemmin. Luultavasti matkan varrella tulee vielä lisäyksiä, muutoksia tai tarkennuksia, mutta suuntaviivat on nyt olemassa ja kun kaikki nämä edellä mainitut asiat saadaan kuntoon, oma hyvinvointini on ihan varmasti parempi kuin nyt. Seuraavaksi onkin sitten tarkoitus paneutua pala palalta niihin keinoihin, joilla aion päästä tavoitteisiini.

tiistai 6. lokakuuta 2015

Blogin taustoja - Mistä tämä kaikki on saanut alkunsa?

Kaikki alkoi siitä, kun esikoiseni oli noin vuoden vanha (tästä on aikaa siis reilu kuutisen vuotta). Raskaus oli tuonut kroppaani muutaman lisäkilon ja vaa’an lukema alkoi kohdallani lähennellä lievää ylipainoa. Kilokin lisää ja olisin ollut painoindeksin mukaan lievästi ylipainoinen. Vaikka painoindeksi ei olekaan mikään paras mahdollinen mittari, niin tuossa tilanteessa se antoi kuitenkin varsin totuudenmukaisen kuvan tilanteestani. En tuntenut oloani hyväksi, vaatteet kiristi, olin väsynyt eikä peilikuvakaan miellyttänyt.

Kuva täältä

En siis ollut ylipainoinen, mutta tunsin silti, että minun ei ollut hyvä olla kropassani, enkä voinut kokonaisvaltaisesti hyvin. Oli aika tehdä asialle jotakin. Siispä päätin laihduttaa muutaman kilon. Päätökseni piti ja puolitoista vuotta myöhemmin painoin 10 kiloa vähemmän ja se oli reippaasti enemmän kuin olin tavoitellut, eikä sen saavuttaminen lopulta tehnyt edes tiukkaa. Toki aikavälikin oli pitkä, mutta en halunnutkaan noudattaa mitään pikadieettiä, vaan halusin pysyvän muutoksen. Kirjoitan oman postauksen jossakin vaiheessa siitä, miten pääsin tuollaisiin tuloksiin.

Laihdutusprojektissani suurimman muutoksen koki ruokavalioni, mutta silti vasta projektin loppupuolella tajusin, etten silloinkaan syönyt ihan järkevästi. Sain käsiini Mats-Eric Nilssonin kirjan Aitoa ruokaa, väärentämättön ruoan opas ja heti perään luin myös saman kirjailijan toisen teoksen Petos lautasella. Kirjat kertovat siitä, miten elintarviketeollisuus muokkaa ruokia, eikä todellakaan hyvään suuntaan. Aidot ainekset korvataan halvoilla ja keinotekoisilla aineilla eli tungetaan täyteen lisäaineita. Kirjat avasivat silmäni ja saivat minut todella miettimään, mitä haluan suuhini laittaa. Kirjojen lukemisen jälkeen kauppareissuni kestivät alkuun varmaan tuplasti aikaisempaa pidempään, kun tihrustin pienellä präntättyjä ainesosaluetteloita, vertailin tuotteita ja ihan mielenkiinnostakin tutkin, mitä erilaiset elintarvikkeet sisältää. Tuon vaiheen aikana melko moni käyttämäni tuote vaihtui lisäaineettomiin tai ainakin vähemmän lisäaineita sisältäviin ja aidompiin tuotteisiin ja aloin myös leipoa yhä enemmän ja tehdä ruokaa itse ihan alusta alkaen. 

Näiden muutaman vuoden aikana kiinnostus ravinto- ja  hyvinvointiasioita kohtaan alkoi pikkuhiljaa kasvaa ja nyt viimeiset puolitoista vuotta on sitten imaissut minut ihan totaalisesti tuohon maailmaan ja kiinnostus tuntuu lähes loputtomalta.

Pieni otos lukemistani kirjoista

Minulla on jatkuvasti lähettyvillä jotain aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja melkeinpä aina kun alan lukea, en meinaa malttaa lopettaa, vaan haluan vain lukea ja oppia lisää. Toisaalta pää meinaa välillä olla pyörällä, kun erilaisia oppeja ja suuntauksia on niin paljon, uskomuksista ja mielipiteistä puhumattakaan, joten tietty kriittisyys täytyy yrittää pitää koko ajan mukana, kun lukee kirjoja ja artikkeleita. Joka tapauksessa se on vaan niin järjettömän mielenkiintoista, miten elintavat vaikuttavat elimistöön ja mitä kaikkea (muutakin kuin kunnollista ravintoa) elimistö tarvitsee toimiakseen ihanteellisesti. Tähän pisteeseen on nyt päästy. Janoan lisää tietoa. Haluan oppia yhä enemmän. Ja tämän blogin avulla saan prosessoida lukemaani, kuulemaani ja kokemaani sekä jakaa vinkkejä ja toivottavasti myös innostaa muita kohti parempaa hyvinvointia.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Pienin askelin kohti unelmaa

Pikkuhiljaa viimeisen reilun vuoden aikana pääni on vallannut ajatus, joka ei jätä minua rauhaan. Ajatuksesta on vähitellen kasvanut unelma. Olen kuitenkin hyvin usein ajatellut, että tämä on vain unelma, jonka toteutuminen on syystä tai toisesta mahdotonta. Esteitä on muka liikaa: en pysty, osaa, jaksa, ehdi ja ties mitä muuta. Olen yrittänyt työntää tuota mielessäni kytevää unelmaa pois, mutta se tulee aina vain takaisin ja entistäkin vahvempana. Kertoessani ajatuksistani eri ihmisille, olen saanut todella rohkaisevia kommentteja ja lisäksi on tapahtunut useita asioita, jotka ovat olleet kuin "merkkejä" siitä, että minun pitäisi lähteä tavoittelemaan tätä unelmaani.
"Elämän laatu voi muuttua täydellisesti, kun sanoo unelmat ääneen ja lähtee matkalle: lopettaa pohtimisen ja aloittaa tekemisen." Puustinen & Mäkeläinen: Taivas+helvetti (2013)
Siispä, olen tehnyt päätöksen. Annan vihdoinkin periksi taistelussa unelmaani vastaan ja lähden pienin askelin etenemään kohti tuota unelmaa. Tuskinpa koskaan unelmat toteutuvat ilman minkäänlaista panostusta. Päinvastoin, useimmiten niiden eteen joutuu tekemään paljon työtä,  joten nyt on aika ryhtyä toimiin, jotta joskus, enemmin tai myöhemmin, näkisin unelmani toteutuneen. Mitään ei tapahdu ihan pienessä hetkessä, mutta tämän blogin perustaminen on kuitenkin yksi pieni askel eteenpäin. Edessäni on vielä paljon kysymysmerkkejä ja haasteita, jotka yritän nähdä vain hidasteina enkä esteinä, mutta haluan mennä eteenpäin kohti unelmaani, olkoon vauhti kuinka hidas tahansa :)
Niin, mikä se unelmani sitten on? Ei sen enempää tai vähempää kuin auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Se, mistä tämä ajatus on saanut alkunsa, onkin sitten kokonaisuudessaan pidempi tarina, johon palaan tarkemmin myöhemmissä teksteissäni, mutta taustalla on muutaman vuoden takainen oma elämäntaparemonttini sekä sittemmin jatkuvasti kasvanut valtava tiedonjano ja kiinnostus hyvinvointiasioita kohtaan. Tämä blogi on siis se ensimmäinen pieni askel kohti unelmaa. Ajatus omasta hyvinvointiin liittyvästä blogista hautui päässäni todella pitkään. Internetin syöverit on täynnä blogeja, joita todellakin on jo valmiiksi joka lähtöön. Siispä, pohdiskelin kauan, miksi ihmeessä perustaisin yhden blogin lisää tähän viidakkoon. Mietin asiaa monelta kannalta, ehkä jopa vähän liikaakin. Mikä blogini tarkoitus olisi? Mitä haluaisin bloggaamisella saavuttaa? Olisiko minulla jo tässä vaiheessa jotain annettavaa muille? Entä kuinka paljon haluan, ehdin ja jaksan panostaa blogiin? Ihan kaikkiin kysymyksiin en tiedä vielä vastausta, mutta koen silti, että tästä on hyvä lähteä liikkeelle ja aika näyttäköön, mihin suuntaan blogi kehittyy.

Blogi on monella tavalla itseäni varten, mutta haluan tehdä tätä myös muille. Henkilökohtaisella tasolla tämä on minulle muun muassa väylä tehdä muistiinpanoja mielenkiintoisista aiheista, prosessoida omia ajatuksiani sekä hankittua tietoa, tallentaa reseptejä, seurata omaa edistymistäni ja kirjata ylös omia kokemuksia. Toisaalta blogi on myös kanava jakaa kokemuksia, tietoa, ideoita, vinkkejä ja innostusta muille. Yksi ratkaisivimpia ajatuksia blogin perustamiseksi olikin se, että jos blogini antaa yhdellekin ihmiselle sysäyksen kohti parempaa hyvinvointia tai innostaa jo alkaneessa projektissa eteenpäin, on se paikkansa ansainnut.

Koska minulla ei ole alalta minkään sortin virallista koulutusta, lähden siis liikkeelle käytännössä tyhjästä ja sehän tarkoittaa, että edessä on paljon töitä. Olen toki lukenut vinon pinon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta mitään "oikeaa" koulutusta en ole vielä toistaiseksi saanut. Ihan ensimmäisenä lähdenkin liikkeelle itsestäni, koska viimeisinä kuukausina omatkaan elintavat ei ole olleet ihan mallikelpoisia ja olokin on ollut sen mukainen. Haluan voida itsekin paljon paremmin ja olla mallina sekä esimerkkinä hyvien elämäntapojen vaikutuksesta. Ensimmäinen projektini on siis "minä" ja oman osansa tästä projektista saa varmasti myös perheeni, halusivat he sitä tai ei... ;) Ja tämän oman projektini aikana aion hankkia lisää tietoa. Paljon lisää tietoa. Ja jossakin vaiheessa, kun elämäntilanne on sopiva, haluan myös ihan virallistakin koulutusta. Suunnitelmia ja suuntaviivoja on siis jo mielessä, mutta aikataulu on vielä auki.

Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa erityisesti ravinnon merkitys hyvinvoinnissa ja tulen varmasti käsittelemään paljon nimenomaan tätä aihetta blogissa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä ravinto, joten blogin sisältökin tulee olemaan laajempi ja silloin tällöin mukaan mahtuu varmasti myös ihan arjen peruslöpinöitä :)

Tähän loppuun haluan vielä kerran korostaa, että en tosiaan ole (toistaiseksi) mikään hyvinvoinnin ammattilainen, joten en yritäkään päteä millään "virallisella" tiedolla tai osaamisella, vaan lähtökohta on oma kiinnostukseni kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan sekä omat kokemukseni ja ajatukseni tällä saralla. En siis anna mitään virallisia ohjeita tai suosituksia, eikä kenenkään pidä ottaa kirjoittamaani ehdottomana totuutena. Voin vain antaa vinkkejä ja ideoita, jotka olen kokenut omalla kohdallani toimivaksi tai toimimattomaksi ja on muistettava, että se mikä toimii minun kohdallani, ei välttämättä toimi sinun kohdallasi.

Tunnen voinnissani ja koko olemuksessani sen, kun syön terveellisesti, liikun sopivasti, lepään riittävästi ja elämän muut palikat ovat kohdillaan tai vastaavasti, jos kaikki osa-alueet eivät ole kunnossa. Siitä blogini nimessäkin on kyse. I can feel it!

Tervetuloa tavoittelemaan kanssani unelmia ja hyvien elintapojen tuomaa hyvää oloa! 

Marika