maanantai 25. tammikuuta 2016

Itse tehty pähkinäinen mysli

En ole koskaan piitannut kovin paljoa mysleistä lähinnä siksi, ettei mikään kaupasta löytynyt mysli miellyttänyt mun makuhermoja.  Viime talvena kaikki kuitenkin muuttui, kun sain vihdoin ja viimein aikaiseksi kokeilla myslin tekemistä itse. Miksi ihmeessä en tehnyt sitä jo aikaisemmin?? Jättäkää valmiit myslit kauppaan ja tehkää mysliä juuri niistä mauista, joista itse tykkäätte. Itse tehty mysli on herkkua! Tässä suosikkireseptini, jota voi sitten muokata lähes loputtomasti omien mieltymysten mukaisesti.


Paahdettu pähkinäinen herkkumysli

3 dl kaurahiutaleita
½ dl saksanpähkinöitä
½ dl cashewpähkinöitä
1 dl mantelilastuja
1 dl auringonkukansiemeniä
½ dl chiansiemeniä
½ dl kookosöljyä
1 dl vettä
½ dl kookossokeria
½ tl suolaa

Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi ja sekoita kaurahiutaleet, siemenet ja pähkinät kulhossa.

Kiehauta vesi. Lisää sokeri, suola sekä kookosöljy ja sekoittele, kunnes öljy on sulanut ja sokeri ja suola liuenneet. Kaada liemi kuivien ainesten joukkoon ja sekoita hyvin.

Levitä seos uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda mysliä 150 asteessa 35-45 minuuttia sekoitellen mysliä n. 10 minuutin välein, jotta mysli paahtuu tasaisesti. Loppuvaiheessa paahtumista kannattaa seurata tarkasti, jottei mysli tummu liikaa.

Paahtamisen jälkeen, kun mysli on jäähtynyt, mukaan voisi halutessaan sekoittaa myös esimerkiksi kuivattuja marjoja tai hedelmiä.


Kaikkein parasta tämä mysli on mun mielestä maustamattoman jogrtin ja marjojen kanssa, mutta välillä laitan sitä myös puuron päälle ja rahkaan, ja syönpä sitä toisinaan kourallisen tai pari ihan sellaisenaan. Ja meillä lapsetkin syö mielellään tätä terveellistä mysliä...jopa meidän supernirso 3-vuotias, joten tän on pakko olla hyvää ;) Nyt kaikki kokeilemaan myslin valmistamista omista suosikkimauista ja voisinpa melkein lyödä vetoa, että sen jälkeen ei tarvitse kaupan myslihyllylle enää pysähtyä.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Les Mills SPRINT - Huh, mitä tykitystä!

Pari viikkoa sitten Wasa Sports Club, siis kuntosali jolla käyn, lanseerasi Suomessa ensimmäisten joukossa Les Millsin uutuuslajin, jota kävin tänään testaamassa. Kyseessä on siis SPRINT, high-intensity interval cycle training eli 30-minuuttinen kovatehoinen intervallitreeni sisäpyörän selässä. Vaikka suunnilleen tiesin, minkätyyppinen treeni on tulossa, en silti kuitenkaan oikein tiennyt mitä odottaa. Rehellisesti sanoen, en ole oikein koskaan innostunut spinningistä, enkä ole vuosikausiin käynyt millään sisäpyöräilytunnilla, joten pienellä varauksella menin tällekin tunnille. Jo aikaisemmin olin kyllä kuullut, että perusspinningin saa tällä tunnilla unohtaa, mutta kun treeni kuitenkin tehdään pyörän selässä, niin en ollut ihan vakuuttunut siitä, että tämäkään treeni herättäisi mitään suurempia fiiliksiä. Halusin kuitenkin kokeilla, koska tykkään monesta muusta Les Millsin lajista. 

Ja kaikessa lyhykäisyydessään kokeilun lopputulos: onneksi menin, nimittäin tykkäsin! Ei SPRINTistä mun suosikkitreeniä tule, mutta aivan varmasti menen uudestaan. Itse asiassa suunnittelen seuraavaa kertaa jo ensi viikolle. Mutta palataanpas vielä siihen itse treeniin. Treenin ajatuksena on saada maksimaaliset tulokset minimaalisessa ajassa. Ja koska koko homma on tosiaan ohi puolessa tunnissa, jo lämmittelyssä tahti oli kova. Siinä vaiheessa mä tiesin, että nyt tulee tiukkaa tykitystä. Tarkoituksena on, että työjaksot ajetaan täysillä, niin kovaa kuin jaksaa,  lepojakson aikana palaudutaan ja sitten taas painetaan täysillä ihan äärirajoille. Ja jotta treenataan varmasti äärirajoilla, saattaa ohjaaja tulla vääntämään vähän lisää vastusta sun pyörään, mutta sitä ei kannata säikähtää. Ihminen jaksaa paljon enemmän kuin kuvittelee jaksavansa! 

Täytyy kyllä myöntää, että tämä eka SPRINT oli omalla kohdallani vielä jonkinlaista tunnustelua tai jollain tavalla vähän "säästelin" liikaa, kun en tiennyt, millaisia työosuuksia on tulossa. Kyllä siellä silti poljettiin välillä hullunkiilto silmissä, reisiä poltti, hiki virtas ja puuskutus kuului, joten ei nyt sentään ihan sunnuntaiajeluksi mennyt ;) Sykemittarin mukaan kulutin puolessa tunnissa 300 kcal, mikä on ihan hyvä, mutta uskon, että pystyn vielä parempaan. Mielenkiinnolla seuraan sykkeen ja kulutuksen kehitystä seuraavissa SPRINT-treeneissä.

Kaikkein parasta tässä treenissä on nimenomaan se, että lyhyessä ajassa voi tehdä todella rankan ja tehokkaan treenin. Mitäpä sitä tuntitolkulla rehkimään, kun lyhyessäkin ajassa saa tuloksia. Tällaisen treenin jälkeen energiankulutus pysyy tavallista korkeammalla pitkän aikaa ja rasvaakin palaa siis pidempään. Toki kovin rankkoa HIIT-treenejä ei suositella tehtävän kuin pari viikossa. Janna, joka on salillamme yksi SPRINTin ohjaaja on kirjoittanut blogissaan hyvän postauksen tästä laijista, joten kannattaa lukaista, jos kiinnostaa enemmän. Postaus löytyy täältä


Are you fast enough? Suosittelen kokeilemaan :)

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Nyt pukkaa kriisiä: Parsakaali on loppu!

Jotkut teistä tosiaan tietää, että viime kesänä...tai itse asiassa alkusyksystä ostin laatikollisen parsakaalia. Siis viisi (!!!) kiloa parsakaalia. Minä, joka inhosin (tai luulin inhoavani) tuota vihreää kaalikasvia. Minä, joka aikaisemmin jätin tarjolla olevista ruuista aina ottamatta kaiken, mikä sisälsi vähänkään tuota mukamas pahaa kasvista. Enkä vahingossakaan edes harkinnut valmistavani itse jotain kyseisestä kasviksesta.


Jossakin vaiheessa tapahtui kuitenkin jotain, joka sai mut maistamaan parsakaalia ja vaikkei siitä heti suurinta herkkua tullutkaan, niin totesin, että eihän se nyt oikeasti olekaan pahaa. Pikkuhiljaa  aloin syödä parsakaalia enemmän ja valmistamaan sitä myös itse. Ja toissa kesänä innostuin kokeilemaan jopa sen kasvattamista omassa puutarhassani ja sain kuin sainkin pienen sadon. Voi sitä onnenpäivää, kun löysin sen ensimmäisen pienen parsakaalin kukinnon :)

Totesin kuitenkin, että suureksi kasvavat parsakaalipuskat vie ihan liikaa tilaa mun viljelylaatikoista ja puskissa oli aika paljon toukkia, joten ainakin toistaiseksi jätän parsakaalin kasvatuksen muille. Omat parsakaalini ostinkin suoraan tuottajalta, joka ei käytä kemiallisia torjunta-aineita ja kaalit oli ihan superlaadukkaita. Heti tuoreeltaan paloittelin kaalit pienemmiksi, keitin muutaman minuutin, jäähdytin, pakkasin pusseihin ja pakastin. Kuvittelin, että viisi kiloa parsakaalia riittäisi kevyesti koko talveksi, koska noi muut perheenjäsenet ei ole ihan yhtä innostuneita tosta vihreästä herkusta. No, kasvissosekeitossa se uppoaa muillekin, mutta ihan sellaisenaan lapset ei sitä suostu syömään ja mieskin vähän vastahakoisesti ja puolipakolla syö vaan pari pientä nuppua ;) Eli mä olen se, joka niitä parsakaaleja meillä oikeasti syö ja luulin, että viisi kiloa on ihan kamalan paljon, MUTTA maanantaina käytin viimeiset parsakaalit pakastimesta ja nyt on kriisi! Tuntuu, etten millään haluaisi ostaa ainakaan ulkomaista tuoretta parsakaalia, joka ei nyt tosiaan ole ihan suoraan maasta siihen tiskiin nostettu, mutta en välttämättä haluaisi ostaa pakastettuakaan tavaraa, kun se nyt ei vaan ole sama asia kuin se, että ostaa suoraan tuottajalta oikeasti tuoreet parsakaalit ja lähes samantien säilöö ne pakastimeen. Mutta kun mä haluan syödä parsakaalia, niin eipä taida auttaa muu kuin kipittää sinne pakastealtaalle muutaman seuraavan kuukauden ajan ja ensi kesänä ostan sitten ainakin 10 kiloa parsakaalia!!

Kuva täältä

Miksi mä sitten haluan syödä tuota monien inhoamaan kasvista? No, koska mä ihan oikeasti tykkään siitä ja sitä paitsi se on terveellistä! Onpa sitä tituleerattu jopa kaikkein terveellisimmäksi kasvikseksi, koska se sisältää runsaasti erilaisia ravintoaineita, kuten A- ja C-vitamiinia, foolihappoja, kaliumia ja rautaa sekä ravintokuituja ja tutkimuksissa sen on todettu hoitavan ja ehkäisevän mm. syöpää sekä sydänsairauksia. Ei mikään turha kasvis!

Parsakaali on parhaimmillaan höyrytettynä tai kevyesti keitettynä, joten syötäessä siinä saisi olla purutuntumaa. Hyödylliset ravintoaineetkin säilyvät paremmin, kun sitä ei kypsennä liikaa. Parsakaali on tosiaan helppo pilata liian pitkällä kypsentämisajalla ja moni meistä on varmasti syönyt jossain noutopöydässä ties kuinka pitkään möllöttäneitä lötköjä pakasteparsakaaleja, enkä ihmettele lainkaan, jos parsakaaliraukka on ainakin osittain tästä syystä niin hyljeksitty kasvis. Sopivasti kypsennetty ja ripauksella suolaa maustettu parsakaali on herkkua! Tosin sopii se myös vaikkapa wokkiin tai kasvisgratiiniin.

 Kuva täältä

Mä niin odotan jo tulevaa satokautta, että saan lautaselleni ihanaa tuoretta kotimaista parsakaalia (ja kaikkia muita tuoreita herkkuja). Siihen asti nappaan parsakaalit kaupan pakastealtaasta. Tee sinäkin niin! Eihän terveellisintä kasvista kannata jättää syömättä.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Taistelu flunssaa vastaan

Mun pää olis täynnä ajatuksia ja ideoita, joista kirjoittaa täällä blogissa, mutta viimeiset päivät on mennyt ihan muissa merkeissä. Flunssakausi on pahimmillaan ja medioissakin on paljon uutisoitu siitä, kuinka influenssa kaataa ihmisiä petiin. No, itse olen kyllä edelleenkin oireeton (kop kop), mutta toi meidän koululainen on ollut kipeänä. Toistaiseksi ei ole ollut kuumetta, mutta sen sijaan kauhea räkätauti, mikä sitten on aiheuttanut sen, että yöllä tyttö on niin tukkoinen, että nukkuu huonosti. Ja päivisin pikkupotilas on sitten ollut niin seuran- ja läheisyydenkipeä, että eipä tässä ole jäänyt aikaa mihinkään ylimääräiseen normaalin kodin arjen pyörittämisen lisäksi. Tänään päivällä Disneyn Frozen-elokuva antoi mahdollisuuden istua alas kahvikupposen kera ja ehdinkin kirjoittaa postauksen melkein valmiiksi.

Nyt kun tämä flunssa-asia on tosiaan pinnalla, niin keskitytäänpä aiheeseen jokusen sanan verran. Olen yrittänyt tehdä kaikkeni (tai ainakin paljon) sen eteen, etten itse sairastuisi ja ajattelinkin ottaa esiin niitä asioita, joilla flunssaa vastaan voi yrittää taistella.

  • Pese kädet säännöllisesti. Flunssaisten ihmisten välttely voisi auttaa, mutta käytännössä se on melkeinpä mahdotonta, kun kouluun ja töihin on mentävä...ja ruokakaupassakin käytävä nuhasta ja yskästä huolimatta. Sieltä ne pöpöt sitten kulkeutuu kotiin, eikä niiltä säästy tällainen pääosin kotona hääräilevä kotiäitikään. Siispä erakoitumisen sijaan yksi tärkein ennaltaehkäisevä keino on huolehtia säännöllisestä käsienpesusta, sillä usein virukset kulkeutuvat nenäeritteestä käsiin ja tätä kautta sitten toisiin ihmisiin. Tartunnan voi saada myös erilaisilta pinnoilta, kuten ovenkahvoista tai vaikkapa ostoskärryistä. Siispä muista pestä kädet riittävän usein ja vältä oman nenän, suun ja silmien koskemista. Flunssa tosin leviää myös pisaratartuntana, joten jos flunssainen ihminen niistää, yskii tai aivastaa lähettyvillä, voi tartuntaa olla vaikea välttää.
  • Nuku riittävästi. Univaje heikentää vastustuskykyä, joten ei kannata kukkua yömyöhään etenkään flunssakaudella, jos mielii pysyä terveenä.
  • Juo vettä. Myös nestevaje heikentää vastustuskykyä, joten huolehdi kehon nestetasapainosta juomalla riittävästi vettä. Lisäksi vesi puhdistaa elimistöä ja kosteuttaa limakalvoja, jolloin ne pystyvät taistelemaan paremmin taudinaiheuttajia vastaan. (Veden juonnin tärkeydestä voit lukea myös aikaisemmasta postauksestani täällä)
  • Syö monipuolisesti terveellistä ruokaa. Tällöin elimistö saa tarvitsemansa ravinteet ja vitamiinit. Erityisesti marjoista, kasviksista ja hedelmistä elimistö saa antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöä ja vahvistavat vastustuskykyä.
  • Harrasta liikuntaa. Säännöllinen liikunta lieventää stressiä ja kohentaa yleiskuntoa ja tällöin vastustuskykykin on parempi.
  • Lievitä stressiä. Liika stressi on rasite elimistölle ja altistaa sairauksille. Yritä löytää asioita, jotka saa sinut rentoutumaan ja hyvälle tuulelle. Kuuntele esimerkiksi musiikkia, lähde kävelylle, tee hengitysharjotuksia, halaa puolisoa/ystävää tai kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa... Tai tee vaikka näitä kaikkia, jos se helpottaa.
  • Varmista tärkeiden vitamiinien saanti tarvittaessa lisäravinteilla. Useassa yhteydessä on kyllä tullut esiin, ettei vitamiinilisät ehkäise flunssaa, mutta ne voivat lyhentää sen kestoa ja lieventää oireita. Itselläni on kuitenkin jatkuvassa käytössä laadukas monivitamiini, magnesium ja kalaöljykapseli sekä syksystä lähtien myös C- ja D-vitamiini sekä sinkki, enkä ihan helposti uskaltaisi jättää niitä syömättä, koska olen sairastanut tänä talvena vähemmän kuin aikaisemmin.
Näillä keinoilla minä taistelen flunssaa vastaan ja toistaiseksi nämä on toiminut hyvin. Pari päivää sitten, kun tytön flunssa iski kunnolla päälle, otin kyllä yhden ylimääräisen tehokeinon käyttöön. Olen nimittäin aamuisin pyöräyttänyt mehulingolla flunssankarkoitusshotin, jonka resepti tulee tässä:


Marikan flunssankarkoitusshotti

½ sitruuna
½ appelsiini
½ omena
1 pieni porkkana
2-3 cm pala tuoretta inkivääriä
1 pieni valkosipulinkynsi

Kuori kaikki ainekset ja mehusta mehulingolla/-puristimella, sekoita ja "nauti" heti.

Rehellisesti sanoen, olen ollut aika varovainen mehustaja, enkä ole mitään kovin erikoisia yhdistelmiä kokeillut aikaisemmin, joten ekana aamuna en uskaltanut laittaa ollenkaan tuota valkosipulia ja inkivääriäkin oli vähän pienempi pala, mutta totesin, että kokonaisuus oli ihan liian vaisu, vaikka ihan pirtsakka olikin. Toisena aamuna sitten rohkaisin mieleni ja surautin myös valkosipulia joukkoon ja lisäsin inkiväärin määrää. Ja johan tärähti! Shotin jälkeen kyllä huomasi kiskaisseensa napaan jotain tujua ja tehokasta :) Jos tämä pitää flunssan loitolla, niin mä vetelen oikein mielelläni noita shotteja vaikka joka aamu ja huomenna pääsee mieskin kunnon juoman makuun, kun tarjoilen aamupalaksi appelsiinimehun sijaan tätä mun tehojuomaa. Saa nähdä, kuinka miehen käy ;)

Pitäkää itsestänne erityisen hyvää huolta nyt kun noita pöpöjä vaanii joka nurkan takana!

maanantai 11. tammikuuta 2016

Ihana siemennäkkäri

Moni on varmasti jo törmännyt näihin ehkä epäillyttävänkin näköisiin leipäsiin, mutta jos et ole, niin nyt on korkea aika! Myönnettäköön, että ensimmäisen kerran, kun mulle tarjottiin siemennäkkäriä, olin hyvin ennakkoluuloinen ja melkeinpä varma, etten pitäisi siitä, mutta voi kuinka väärässä olinkaan! Ihastuin tuohon ihanan maukkaaseen näkkäriin niin paljon, että nyt mulla on sitä melkeinpä aina purkissa valmiina odottamassa herkuttelua. Ja nämähän sopii niin tavallisen leivän korvikkeeksi kuin vaikkapa juhlapöydän tai herkuttelupäivän suolapalaksi. Siemennäkkäristä löytyy googlettamalla paljon erilaisia variaatioita ja ohjetta voikin muunnella omien mieltymysten mukaan. Vaikka käytän omassa näkkärissäni kananmunaa, nämä onnistuvat kyllä myös ilman vaikkapa Leila Lindholmin Fröknäcke- reseptillä, jossa nesteenä on ihan vaan vesi. 



Ihana siemennäkkäri (gluteeniton)

2dl auringonkukansiemeniä
1½ dl seesaminsiemeniä
1½ dl kurpitsansiemeniä
3/4 dl pellavansiemeniä
½ dl mantelijauhetta
3 kananmunaa
1 tl (meri)suolaa

Riko kananmunat kulhoon ja lisää suola. Sekoita niin, että kananmunien rakenne rikkoutuu ja suola sekoittuu. 
Lisää siemenet ja mantelijauhe. Sekoita hyvin.
Seuraavana vaiheena on levittää seos uunipellille leivinpaperin päälle. Tämän vaiheen voi tehdä usealla tavalla, joten esittelen kolme vaihtoehtoa, joita olen käyttänyt:
 
1) Helpoin ja nopein tapa on vain levittää seos isoksi ohueksi levyksi ilman mitään muotoiluja. Tällöin levy leikataan sopiviksi paloiksi esim. pizzaleikkurilla joko paiston puolivälissä tai vasta paiston jälkeen. Paistetusta näkkärilevystä voi myös taitella käsin sopivia paloja.

2) Toinen tapa on levittää seos ohueksi levyksi, kuten edellä, mutta muotoilla levystä sopivan kokoisia paloja veitsellä tai paistolastalla jo ennen paistoa.
3) Kolmas ja työläin tapa on tehdä muotin avulla haluamasi muotoisia näkkäreitä eli muotti pellille, seosta muotin sisään ja tasoitetaan lusikan avulla ohueksi.
 
Kun seos on levitetty pellille, näkkäriä paistetaan uunissa n. 25 minuuttia. Paistumista kannattaa tarkkailla loppuvaiheessa, jottei näkkäri kärähdä. Toisaalta liian aikaisinkaan näkkäriä ei kannata ottaa pois uunista, ettei se jää sitkeäksi. Näkkäri on sopivasti paistunut, kun siemenet on saanut aavistuksen väriä pintaan.
 
Useimmissa ohjeissa siemenseos tosiaan levitetään uunipellille isoksi levyksi ja leikataan vasta paiston jälkeen, mutta itse en tykkää siitä, että levyä leikatessa tai taitellessa murtuu sellaisia pieniä "hukkamuruja", jotka voisi toki syödä ihan sellaisenaan, mutta mieluummin syön isompina paloina. Siispä, jos mulla ei ole ihan älytön kiire, suosin näkkäreiden tekemistä pellille muotin avulla. Sitä paitsi mun mielestä noi muotilla tehdyt on kivemman näköisiä ja mukavampia laittaa tarjolle tai viedä tuliaisiksi :)
 
Siemenissä on paljon hyviä rasvahappoja, proteiinia, kivennäisaineita ja kuituja, joten siemennäkkäriä voidaankin kutsua terveysleiväksi. Siemenet kannattaa kuitenkin pureskella hyvin, jotta elimistö pystyy hyödyntämään kaikki hyvät ravintoaineet. 
 
Ja nyt ei muuta kuin näkkäriä paistamaan ja herkuttelemaan!
 

perjantai 8. tammikuuta 2016

Muista juoda vettä!

Olen aina ollut äärettömän huono vedenjuoja. Tai siis en vaan kertakaikkiaan muista juoda riittävän usein. Mulla on ollut joskus päiviä, etten ole juonut vettä ihan vetenä lainkaan, hullua! Onneksi tuollaisia päiviä ei kotioloissa enää oikeastaan tule, koska aamurutiineihin kuuluu pari lasillista vettä ja ruokajuomana on nykyään oikeastaan aina vesi, mutta muuten päivän aikana juodun veden määrä vaihtelee paljon. Olen oikeasti joutunut moneen kertaan opettelemaan juomaan vettä niin, että laitan joko ajastimen piippaamaan tasaisin väliajoin tai nyt älypuhelinaikana olen ladannut puhelimeeni sovelluksen, joka muistuttaa veden juomisesta. Sitten kun veden juonnista tulee opittu tapa, niin homma hoituu paljon luontevammin, mutta nyt mä olen taas jotenkin onnistunut unohtamaan sen tavan ja juon vettä ihan liian vähän. Siispä oli taas aika turvautua sovellukseen, joka auttaa mut raiteille tässä hommassa. Pitkin päivää puhelin ilmoittaa äänimerkin kera: "It's time to drink water", joten eiköhän tuosta veden juomisesta tule taas tapa parissa viikossa.


Mutta miksi sitä vettä sitten pitäisi juoda? 

Vesi on elämälle elinehto ja ihminen pärjää ilman vettä korkeintaan muutaman päivän. Veden tarve on yksilöllistä, mutta voidakseen hyvin ja pysyäkseen terveenä, aikuisen elimistö tarvitsee vähintään pari litraa vettä päivässä. Tähän määrään luetaan myös ravinnosta saatu vesi, joten juotava määrä olisi n. 1,5-2,5 litraa. Kuitenkin esimerkiksi kuumalla säällä, kuumeisena ja liikuntaa harrastaessa juodun veden määrää on lisättävä, jotta vältetään nestehukka. Ja vettähän pitäisi juoda jo ennen janontunnetta, joka on jo merkki nestehukasta.

Tässä 6 hyvää syytä juoda enemmän vettä:

1. Peruselintoimintojen turvaaminen
Jotakuinkin kaikki elimistön toiminnot tarvitsevat vettä. Esimerkiksi ruuansulatus tarvitsee vettä kuljettamaan ravintoaineita ja poistamaan kuona-aineita. Elimistö käyttää vettä myös kehon lämpötilan säätelyn sekä hengittämiseen vain joitain mainitakseni.

2. Ylläpitää hyvää vastustuskykyä
Kuivat limakalvot ovat alttiimpia tartunnoille, jotka aiheuttava mm. flunssaa. Vettä juomalla suun, nielun ja kurkun limakalvot huuhtoutuvat ja pysyvät kosteana, mikä auttaa vasta-aineita taistelemaan elimistöön pyrkiviä taudinaiheuttajia vastaan.

3. Auttaa päänsärkyyn ja väsymykseen
Nestevajaus on yleinen päänsäryn ja väsymyksen syy, joten näihin oireisiin kannattaa ihan ensimmäisenä nauttia lasillinen tai pari vettä. Ja tietenkin juomalla riittävästi voidaan ennaltaehkäistä näitä vaivoja. Itse sain tästä juuri hiljattain muistutuksen, kun en treenipäivänä ollut juonut päivän aikana riittävästi vettä ja pari tuntia kunnon hikijumpan jälkeen iski pääkipu, jonka yhdistin heti nestevajeeseen.

4. Ylläpitää hyvää suoritus- ja keskittymiskykyä
Nestevajaus alentaa suorituskykyä ja lisää urheiluvammojen syntymisen riskiä. Myös keskittymiskyky ja lyhytaikainen muisti heikkenee. Voisipa siis melkeinpä sanoa, että vesi tekee viisaammaksi :)

5. Hoitaa ihoa
Vesi nesteyttää ihosoluja pitäen ne pehmeinä ja kimmoisina. Vesi siis kosteuttaa ihoa sisältäpäin. Lisäksi vesi puhdistaa ihoa poistamalla kuona-aineita. Omalla kohdallani olen monta kertaa saanut todeta, että vedenjuonnin unohtuessa, epäpuhtaudet puskevat kasvojen ihon läpi ja muutenkin koko kropan iho voi huonommin.

6. Auttaa laihtumaan
Vesi täyttää vatsaa ja tehostaa aineenvaihduntaa. Näläntunne voikin olla todellisuudessa janoa, joten vesilasillinen voi hyvinkin auttaa näläntunteeseen ja sen avulla voi pärjätä seuraavaan kunnon ruokailuun. Ennen ateriaa juotu vesilasillinen auttaa syömään kohtuullisesti.



Jos riittävä veden juominen on haasteellista, niin tässäpä vielä muutama vinkki, joista voisi olla apua.

  • Jo alussa mainitsemani ajastin tai muistutus puhelimeen on hyvä keino, jos ei yksinkertaisesti muista juoda riittävän usein. Erilaisia sovelluksia tähän tarkoitukseen löytyy vaikka kuinka paljon hakusanoilla "water reminder". On ihan yksinkertaisia, joissa ei ole oikeastaan mitään muuta kuin se muistutus ja juodun määrän seuranta (jollaista itsekin suosin) tai sitten on laajempia, joissa on enemmän toimintoja ja onpa tullut vastaan ainakin yksi jopa vähän pelin tyyppinen sovellus Plant Nanny, jossa saa kasvattaa omaa söpöä pikkukasvia eli kasvi kasvaa, kun kastelet sitä (siis kun juot vettä). Saattaa toimia jollekin hauskana motivaattorina :)
  • Pidä vettä esillä kannussa tai isossa pullossa. Kun vettä on näköpiirissä, sitä myös muistaa juoda useammin.
  • Ota vesipullo mukaasi, kun lähdet liikenteeseen. Toki joka paikkaan pulloa ei tarvitse raahata mukana, mutta itse esimerkiksi otan yleensä vesipullon autoon, kun lähden hoitamaan asioita.
  • Jos pelkän veden maku tai mauttomuus ei miellytä, niin vettä voi maustaa monella tavalla. Mulle kyllä uppoaa ihan pelkkä vesi, mutta kesällä tykkään maustaa vettä tuoreilla marjoilla, esimerkiksi mansikka toimii mainiosti. Vesikannuun voi paloitella myös hedelmiä ja yrttejä. Itse en ole kokeillut, mutta olen lukenut, että kesäkuumalla tai paljon treenatessa veteen voisi sekoittaa myös ripauksen laadukasta suolaa.

Ja nyt kipinkapin juomaan iso lasillinen vettä!